Mieheni jäi työttömäksi viime keväänä ja tuntui, ettei ole mitään työtä tarjolla hänelle. Mitä vielä kun kerran koko ajan saa lukea lehdistä siitä, miten ihmisiä irtisanotaan ja lomautetaan. Kävi kuitenkin viime kuussa niin, että oli aika uusia hakua työkkärissä. Mieheni soitti sinne pari kertaa, mutta molemmilla kerroilla oli asiaa hoitava työntekijä poissa. Niinpä joulukiireiden alla, hän unohti soittaa uudestaan ja siitä seurasi tietysti karenssi eli ei rahaa mistään. Kuusihenkinen perhe, asuntolaina sekä muut luotot ja laskut – ei tuntunut hyvältä.

Istuin kovin ahdistuneena ja pelkoa täynnä siitä, miten selvitään tulevaisuudesta. Kävin viemässä yhden lapsista nuorteniltaan ja kun ajoin kotia päin, tuntui oikein miten kourasi vatsasta kun pelko ahdisti. Kun pääsin kotiin, en voinut muuta kuin mennä makuuhuoneeseen ja sulkea oven. Sitten päästin itkun pihalle ja sanoin, että Jumala, miksi olet niin lyhyt auttamaan - miten paljon uskot että vielä kestän. Oi Herra, auta meitä! Ja auta nopeasti.

Hetken päästä laitoin tietokoneen päälle ja avasin sähköpostin. Ja siellä oli viesti ystävältä, joka oli lukenut ”Jumala puhuu” - kirjaa, jossa on aina sana jokaiselle päivälle. Hän oli lukenut niin hienon sanan sille päivälle, että hän halusi jakaa sitä kanssani. Ja siinä sanassa oli näin:

 

”Hautaa Golgatan verilähteeseen tulevaisuuden pelko, rakkaittesi köyhtyminen, kärsimisen ja menettämisen pelko. Hautaa kaikki epäystävälliset ja katkerat ajatukset, kaikki vastenmielisyytesi, kaunasi, tuntosi epäonnistumisesta, pettymyksesi toisiin ja itseesi, alakuloisuutesi, synkkämielisyytesi. Jätä ne kaikki, hautaa ne ja käy uuteen ylösnousemuselämään.
Muista, että sinä et saa nähdä niin kuin maailma näkee.

Pidän tätä vuotta kädessäni - sinua varten. Mutta Minä johdatan sinua päivän kerrallaan.
Jätä loppu Minun hoitooni. Ei saa odottaa lahjaa pelkäämällä tai pohtimalla tulevia päiviä.
Ja jokaista päivää varten Minä varaan viisauden ja voiman."

 

Näin Jumala lohduttaa ja rohkaisee – sekä opettaa luottamusta. Se ei olekaan kaikkein helpointa – oppia luottamaan koko elämän Hänen käsiinsä. Mutta yritän - päivä vaan ja hetki kerrallansa...

Ja tässäkin lohdutuksen sanassa Jumalan aikataulu oli täydellinen. Hän asetti sanan ystävälleni, ystäväni oli kuuliainen ja koki jakaa sitä eteenpäin. Ja miten ihmeessä minä keksin avata sähköpostini juuri sinä hetkenä kun olin kaikkein ahdistuneimmillani. On se vaan niin ihmeellistä!